8. Mar - 9. Sep

Novus-raportti ruotsalaisten Suomi-kuvasta 2018

Novus-raportti

Yhteenveto

Ruotsalaiset suhtautuvat yleisesti ottaen Suomeen selvästi positiivisesti. 2018 on nousua 10 prosenttiyksikköä 62 %:sta 72 %:iin verrattuna vuoteen 2017, mikä on selvä osoitus juhlavuoden viestintäpanostusten tehosta. Merkille pantavia eroja on miesten sekä 65–79-vuotiaiden ryhmissä.

Itsearvioitu tietämys Suomesta on laskenut kolmella prosentilla niiden keskuudessa, jotka vastasivat ”hyvin paljon tai melko paljon tietoa” ja noussut kolmella prosentilla niiden keskuudessa, jotka vastasivat ”melko vähän tai hyvin vähän/ei lainkaan tietoa”. Kohderyhmän tietoisuus omien Suomea koskevien tietojen vähäisyydestä on kasvanut, juhlavuosi on siis huomattu ja vuoden aikana järjestetyillä tapahtumilla on ollut vaikutusta eli niiden arvo tulee katsoa positiiviseksi.

Kiinnostus Suomea kohtaan muhii juhlavuoden viestintätoimien ansiosta. 12 prosentin nousu niiden keskuudessa, jotka kokevat, että heidän pitäisi tietää Suomesta enemmän. Havaitsemme myös 11 prosentin nousun niiden keskuudessa, jotka haluavat oppia lisää. Kiinnostuksen kasvulle on siten potentiaalia ja uusille viestintätoimille relevanssia.

Suomessa on toimiva yhteiskuntarakenne (koulu, terveyden- ja sosiaalihuolto) 68 % ja Ruotsin tasoa vastaava elintaso 60 %. Puolet on samaa mieltä siitä, että Suomi on moderni, tulevaisuuteen suuntautuva maa. Kuitenkin ruotsalaiset pitävät Suomea suhteellisen sulkeutuneena maana, jolle monimuotoisuus ei ole tunnusomaista.
Yhteiskunnan, talouden ja historian alueista halutaan oppia lisää. Näitä teemoja koskevaa sisältöä olisi mahdollista selkeyttää, sillä nykyään tiedon on usein oltava erikoistunutta tietylle alueelle ollakseen relevanttia etenkin nuorille kohderyhmille.

Ne, joilla on henkilökohtainen suhde Suomeen ovat positiivisempia 81 % ja haluavat tietää Suomesta lisää.

Suomenruotsalaisista ja ruotsin asemasta Suomen kansalliskielenä ollaan epävarmoja. Kaksi kolmesta arvelee tietävänsä suomenruotsalaisten puhuvan ruotsia äidinkielenään. Ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten eroa ei myöskään tunneta.

Suomi-kuva:
Esteitä
Ennakkoluuloja alkoholinkäytöstä
Kieli esteenä
Käsitykset Suomesta homogeenisenä

Mahdollisuuksia
Suomea pidetään modernina ja tasa-arvoisena maana
On selkeää kiinnostusta oppia lisää
Muotoilu, historia, yhteiskunta ja elinkeinoelämä ovat ruotsalaisia kiinnostavia alueita

Charlotte Stenbäck, konsultti

Tausta
Suomen vuoden 2017 itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan alla Suomen Tukholman-instituutti toteutti yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa kaksivaiheisen tutkimuksen, jolla oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen osa. Tutkimus antoi kuvan siitä, millainen näkemys tavallisilla ruotsalaisilla on Suomesta.
Nyt juhlavuoden jälkeen Novus on toteuttanut kvantitatiivisen seurantatutkimuksen, jonka tulokset esitellään tässä raportissa.

Tavoite
Tavoite on saada vertauskohta viime vuoden tutkimuksen tuloksille siitä, millainen kuva ruotsalaisilla on ja mitä he tietävät Suomesta, ja myös tutkia juhlavuoden kampanjoiden ja media-aktiivisuuden tehoa.
Tuloksia käytetään tulevien toimien ja toiminnan kehittämisen pohjana, ja ne myös julkaistaan Ruotsissa ja Suomessa.

Loppusanat
Juhlavuoden viestintätoimilla ja tapahtumilla on ollut vaikutusta sekä todellisiin tietoihin että kiinnostukseen. Havaitsemme selkeää kiinnostusta oppia Suomesta lisää, ja ruotsalaiset suhtautuvat itäiseen naapurimaahansa positiivisesti.

Tietämystaso on määritelty ja on tultu tietoisiksi omasta tasosta, minkä vuoksi arvio omien tietojen määrästä on laskenut verrattuna vuoteen 2017. Tämäkin on juhlavuoden vaikutusta, sillä medianäkyvyys on lisääntynyt ja ruotsalaisille on valjennut omien Suomea koskevien tietojen vähäisyys.

Asenteita ja ennakkoluuloja on vaikein muuttaa ja niihin puuttumiseen tarvitaan pitkäjänteisiä ja laaja-alaisia toimia.

Suomea pidetään modernina ja tasa-arvoisena maana ja muotoilu, historia ja yhteiskunta kiinnostavat. Ne tarjoavat useita tärkeitä mahdollisuuksia viestintäpanostuksille, jotka saavuttaisivat Ruotsissa yleisönsä.